JARILEHTINEN

Apple on viimein saanut MobileMe-verkkopalvelunsa pystyyn. Koska OS X:n graafinen maailma istuu omaan silmääni erinomaisesti, en voi olla pitämättä siitä miltä MobileMe näyttää. Palvelun ajatus on kieltämättä kiehtova, jos omistaisin iPhonen tai jos kaikki koneeni olisivat Macceja.

iPhonea sen sijaan tuskin tulen lähiaikoina ostamaan, en ennen kuin kytkykauppapakkosopimukset yhden operaattorin kanssa puretaan ja puhelinta aletaan myymään muidenkin operaattoreiden toimesta, tai vieläpä mielummin ihan normaaleissa matkapuhelinliikkeissä ja tietotekniikkaliikkeissä.

Tämän lisäksi MobileMe:n kokeiluajan saamiseksi sinun tulee antaa luottokorttinumerosi. Jos kokeiluaikana unohdat perua “tilauksesi”, sinulta veloitetaan 79 euroa. Herää kysymys, kuinka monta kokeilijaa unohtaa perua tilauksensa ja Apple kuittaa mukavat rahat palvelusta, jonka he toimittavat tilaajille, jotka eivät pitäneet palvelusta siinä mittakaavassa, että unohtivat koko palvelun, eivätkä olisi halunneet jatkaa sen käyttämistä, mutta maksavat siitä silti. Kieltämättä mielenkiintoinen tapa laittaa raha liikkumaan.

Ps. Kuinka monta kirjoituksen kannalta täysin tarpeetonta linkkiä on hyväksyttävää laittaa?

Wautsi.com kirjoitteli Vauxhall-autojen nopeusrajoitusskannereista, mainio toiminto.

Yksi rasittavimmista ajokäyttäytymisistä on se, että kun 100 km/h nopeusrajoitusalueella edellä ajava ajaa pitkän aikaa reilusti alle nopeusrajoituksen (80-90 km/h) ja ohituspaikkoja ei ole ennenkuin ohituskaista-alue alkaa. Sitten kun ohituskaista-alue viimein alkaa, tällaiset sunnuntaisuhaajat tinttaavat tallan tiskiin ja ajavat alinopeuden sijaan reilua ylinopeutta (useimmiten jopa 120 km/h), siten, että ohi on paikkapaikoin jopa vaikea päästä rikkomatta räikeästi lakia. Heti kun ohituskaista on päättynyt, tällainen kuski laskee välittömästi nopeuden takaisin alinopeuteen.

Mikä siinä on niin vaikeaa pitää sama (ali)nopeus ohituskaistan alettua, että muut pääsevät ohi? Ja tämä ei ole sattunut kerran tai pari, vaan melkein aina kun ohituskaistoja Suomen teillä on tullut vastaan. Kysyn vaan.

Silloin tällöin tulee vastaan tilanne, jolloin näkee selvän tarpeen tietynlaiselle sivustolle ja silloin tekee mieli kääriä hihat.

Perustin Forza Racing Clubin, jonka tarkoitus on yksinkertainen: antaa Forza Motorsport 2 -pelin pelaajille mahdollisuus järjestää keskenään kilpailuja, jakaa kuvia ja keskustella aiheesta.

Nyt kun sivustolla on ikää jo reilu puolisen vuotta, on ollut mukava huomata, ettei sivustoa ole unohdettu. Suomalaiset forzailijat käyttävät sivustoa edelleen. Kävijöitä on viikkotasolla jo parin tuhannen pinnassa, joka on täysin mainostamattomalle sivustolle aika hyvin, varsinkin ottaen huomioon sivuston suhteellisen rajatun kohderyhmän (FM2:n pelaajat). Sivusto ei ole tavoittanut ulkomaalaisia käyttäjiä, mutta toisaalta en ole sitä edistääkseni tehnyt yhtään mitään. Kävijämääriä tärkeämpiä ovat kuitenkin tyytyväiset käyttäjät, kukapa täysin käyttämätöntä sivustoa huvikseen haluaisi tehdä?

Muitakin harrasteprojekteja on kehitteillä isot kasat, mutta niiden loppuunsaattaminen on joskus pitkällinen prosessi - varsinkin kun työkseenkin vääntää netin parissa.

Mitä projekteja sinulla on?

Ihmettelin ensimmäistä kertaa puolisen vuotta sitten, kun autolla ajaessa tienviitat, muiden autojen rekisterikilvet ja liikennemerkit olivat saaneet hieman blur-efektiä osakseen. Ajattelin, että voisi olla aika tarkistaa näkö.

Eilen tallustin optikolle. Tietokone tarkisti ensin näköni. Tuloksissa oli ilmeisesti suhteellisen hurjia lukuja, sillä optikko tokaisi tuloslappua tihrustaessaan hämmentyneen näköisenä: “Ai, että tuntuu siltä, että saattaisit tarvita silmälasit?” Ihmettelin hetken optikon reaktiota ja vastasin: “Kyy-yyllä, näkö tuntuu haittaavan varsinkin autolla ajamista.”

Puolen tunnin testien jälkeen odotin varmana, että kohta saan ajolasit. Selvisi, että koska kökötän työkseni silmät suunnattuna näytölle, silmäni väsähtävät, eivätkä loppupäivästä osaa oikein “katsoa oikeaan suuntaan”. Optikko määräsi lähilasit työntekoa varten. Taitavat puhua totta, että säännöllisin väliajoin pitäisi tuijottaa hetken kauas, ettei silmät väsy lähelle tuijottamisesta. Kaikkea ne keksivätkin.

Ps. Kiitos kuvasta broidilleni, joka lähetti pelkän kuvan sähköpostissa kuultuaan minun liittyvän rillikerhoon. Nauroin puolisen tuntia.

Hyvät HTML/CSS/PHP/Javascript-työkalut ovat vähissä. Ajoittain hakkaan Googleen sopivia hakusanoja löytääkseni uusia editoreita, asentelen niitä innoissani ja petyn hyvin usein. Itselleni WYSIWYG-näkymät eivät ole tärkeitä, pääasia, että tiedostoja pystyy muokkaamaan vaivattomasti ja ne saa vieläkin vaivattomammin siirrettyä internetin puolelle. Helppokäyttöisyys ja toimivuus ovat tärkeimpiä ominaisuuksia, kukapa haluaisi käyttää työkseen temppuilevaa ohjelmistoa päivästä toiseen.

Vihdoinkin tein löydön. Oikeastaan kyseessä ei ole uusi löytö, vaan vanhan löytäminen uudelleen: Aptana Studio. Aptana sisältää juuri sen mitä editorilta toivonkin: HTML-, CSS- ja PHP-tuki, koodien väritykset, yksinkertaiset FTP-yhteydet, sekä projektien (sivustojen) hallinta. Kun tähän lisätään näppärä Outline-toiminto, joka näyttää esimerkiksi php-tiedoston sisältämät funktiot, mahdollisuudet plugineille, aktiivisen käyttäjäfoorumin ja muutenkin kivuttomasti pyörivän ohjelman, valintani on selkeä. Mikä parasta, Community Edition ei maksa mitään. Tosin Professional Edition menee piakkoin hankintaan, mm. SFTP-yhteystuen takia.

Kokeilin Aptanaa pari versiota sitten ja silloin kokeilu jäi lyhyeksi toimivuusongelmien takia, nyt tilanne on täysin toinen. Jos vähänkään näpräät PHP:n kanssa, suosittelen lämpimästi.